lauantai 10. toukokuuta 2014

Vähän jotain vanhaakin, kolumni Jämsän seutu 13.12.2013



Nyt se on tapahtunut. Se mitä ajattelin, että ei koskaan tule tapahtumaan. Vannoin pienenä tyttönä, että en koskaan lausahda niitä sanoja. ”Silloin kun minä olin vielä lapsi” tai ” Ei kyllä meidän nuoruudessa”. Voi kuinka paljon se ärsytti kun joku niitä käytti. No nyt ne on lausuttu moneen kertaan, viimeksi tyttären kanssa saunan lauteilla istuessa.
Aiheena oli tällä hetkellä tuttuakin tutumpi aihe, koulun siivous ja ruoka. Oli siitä tyttärenkin koulussa ollut puhe, einesten syöttämisestä lapsille, roskien kerääntymisestä roskiksiin ja huonosta siivouksen tasosta.
Aloin sitten tyttäreltä kyselemään, että mitähän ne einekset oikein mahtaa hänen mielestään olla? Siitä ei niin ollut tietoa mutta pääasia oli, että niillä ei lähde nälkä ja on kamalaa, että sellaisia annetaan omienkin lasten syödä. Kyselinkin sitten perään, että maistuuko lihapullat, pinaattiletut tai lasagne sitten paremmalle ja lähteekö niillä nälkä? Näin kuulemma on. Ne ovat oikein maistuvia ja nälkää pitäviä, melkein jopa lemppareita.
Keskustelu saunan lauteilla siirtyi sitten siivoukseen tai lähinnä sen puutteeseen. Kysäisin, että onko koulussa vielä järjestäjiä niin kuin silloin männä vuosina kun minä Kaipolan koulua kävin. Sellainen kuulemma löytyy, mutta tehtävät kohdistuvat ruokalan pöytien pyyhkimiseen. Jos minun hatara muistini ei ole ihan väärässä niin meidän tehtäväkirjomme oli varsin paljon laajempi. Me lakaisimme luokan lattian ainakin kerran päivässä, tuuletimme luokan, pyyhimme taulun ja haimme vielä kartat ja täytetyt eläimetkin paikalle jos tarve niin vaati. Ulkoilu välitunnillakin oli pakollista.
Olisiko se mahdoton ajatus, että meidän lapsemme voisivat auttaa ja ottaa hieman vastuuta koulussa muustakin kuin oppimisesta? Voisiko olla niin, että esim. nämä järjestäjät lakaisisivat luokan ja käytävän viimeisellä välitunnilla ja tyhjentäisivät roskikset? Uskon, että lapset osaisivat arvostaa siisteyttä ja ruokaa paljon paremmin jos saisivat olla enemmän mukana siinä kokonaisuudessa mitä koulussa tapahtuu.

Ei kommentteja: